Maanantaina kaupungin ylin johto esitteli tiedotusvälineille suunnitelmia kaupunkiorganisaation muuttamiseksi. Tänään päästiin jo heittämään ensimmäisiä arvauksia mahdollisista nimistä (Seppo Häkkinen/Kymen Sanomat). On ymmärrettävää paikallisen valtamedian halusta ryhtyä spekuloimaan nimiasiaa, mutta se on samalla myös hiukan vaarallista.

 <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Vaarallista se on ennen kaikkea sen vuoksi, että se saattaa viedä huomion pääasiasta eli itse organisaation muutoksesta. Mielestäni nyt olisi syytä keskittyä arvioimaan esiin nostettua organisaatiomallia organisaatiomallina ilman sen eri osien miehittämistä. Pitäisi pystyä arvioimaan sen toimivuutta, sen hyötyjä ja haittoja. Tämänkaltainen arviointi uhkaa jäädä jalkoihin, mikäli tarmomme suuntautuu siihen kuka minkäkin paikan saa tai ansaitsee.

 

Esitetyssä organisaatiomallissa on paljon hyviä aineksia, mutta myös samalla vielä paljon avoimia kysymyksiä. Nythän on vasta avattu keskustelulle ikään kuin päälinjaukset, mutta kovin alas palvelutuotannon organisaatiossa ei vielä ole päästy. Mielestäni on syytä odottaa valmistelun etenemistä ennen kuin lopulliset kannat organisaatiomuutoksen hyvyydestä tai huonoudesta lyödään lukkoon. Tai saatikka sitten jaetaan ylimmät paikat ennen kuin on edes koko mallia valittu tulevaisuuden organisaatioksi.

 

Muutosta ei suunnitella, eikä tehdä tätä päivää varten, vaan tulevaisuutta varten. Siksi en olisikaan kovin huolissani siitä, mihin paikalle kukin istuu ja kuinka paljon kelläkin on eläkeikään. Alustavana tavoitteena on ollut siirtyä uuteen malliin vuoden 2008 alusta. Siihen on kaksi vuotta ja kaksi vuotta siitä eteenpäin tämän hetkinen johtomme alkaa olla eläkeiässä (Lindelöf pois lukien). Sen vuoksi tämä onkin juuri oikea aika tehdä organisaatiomuutosta. Siinä vaiheessa, kun ihmisiä alkaa jäädä isommalla joukolla eläkkeelle, pitää olla meillä olla selvillä ne rakenteet joilla mennään eteenpäin.

 

Vielä yksi asia mikä on tullut mieleen seuratessani eilistä ja tämän päivästä uutisointia asiasta. Nimittäin se, että hallituksen puheenjohtaja Kasurinen nosti esiin hallituksen puheenjohtajan täysipäiväisyyden miettimisen. Mielestäni se olisikin syytä miettiä tässä samassa yhteydessä kun mietitään organisaatiota muutenkin. Turha sen miettimistä on pantata vaalien jälkeiseen aikaan. Lisäksi kun katsoo esitettyä mallia ja siinä alustavasti kaavailtuja kaupunginjohtajan tehtäviä, niin voisi heittää ilmaan kysymyksen, että voisiko kaupunginjohtaja toimia kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Tai jos menee ajatuksissa vielä hieman pidemmälle, niin voisiko kaupunginhallituksen puheenjohtaja olla täysipäiväinen ja toimia samalla kaupunginjohtajana. Jos näin olisi, niin tämä se vasta mielenkiintoiset nimispekulaatiot saisi aikaan, vai mitä Seppo?