106 §, (organisaatiomuutos)

 

Organisaatiomuutos on puhuttanut pitkin talvea moneen otteeseen ja monella tasolla. Se on nähty samanaikaisesti niin mahdollisuudeksi kuin uhaksikin. Muutoksen taustalla on ollut tarve saada kaupunkimme organisaatio toimimaan asiakaslähtöisesti organisaatiolähtöisyyden sijaan. Samalla muutoksella haetaan entistä parempaa konsernijohtamista ja sitä kautta parantaa taloudellista hallittavuutta.

Muutoksen lähtökohtana ja sitä kautta tavoitteena ei ole pelkästään eri organisaatiopalikoiden siirtely paikasta toiseen, vaan muutoksella haetaan myös merkittävää taloudellista hyötyä. Esitykseen on sisään kirjoitettu tavoite alentaa vuosien 2006-2012 aikana pysyvästi nykyistä henkilökustannusrakennetta yhteensä 13,5 miljoonalla eurolla. Tämä vastaa n. 450 henkilötyövuotta. Puhutaan siis huomattavasta rakenteellisesta muutoksesta. Moni on ennättänyt kyseenalaistamaan tämän suuruisen rakenteellisen muutoksen mahdottomana toteuttaa.

Pinta-alaltaan Euroopan suurimman kunnan, uuden yhdistyneen Rovaniemen asukasluku 31.12.2005 oli n. 57800. Rovaniemen kaupungin palveluksessa vuoden vaihteessa oli n. 2900 työntekijää. Saman aikaisesti pinta-alaltaan kymmenen kertaa pienemmän Kotkan asukasluku oli noin 54800 henkeä eli 3000 pienempi. Tuoreiden tietojen mukaan kaupungin palveluksessa oli tämän vuoden huhtikuun lopussa n. 3700 henkeä. Toisin sanoen tuottaessamme täällä etelässä pienemmälle joukolle huomattavasti pienemmällä alueella samoja lakisääteisiä palveluja kuin Rovaniemi, tarvitsemme siihen 800 henkilöä enemmän kuin he. Ei liene siis kohtuutonta sanoa, että organisaatiomme tarkastelun tarve on todellinen.

 

Valtuusto on saanut osallistua muutoksen valmisteluun seminaarin muodossa viimeksi toukokuun lopussa. Henkilöstön edustajat ovat olleet valmistelutyössä mukana alusta alkaen. Voinee siis sanoa, että muutoksen valmistelua on pyritty tekemään mahdollisimman avoimesti. Avoimuuteen liittyy aina omat riskinsä, mutta toisaalta avoimuus on arvona tämän koko luokan asiassa niin tärkeä, että se pienet riskit kestääkin.

Tässäkin tapauksessa avoimen tiedottamisen johdosta keskustelu on tahtonut ajoittain lähteä sivuraiteille ja keskittynyt muutoksen kannalta epäolennaisuuksiin. On lähdetty täyttämään yhtä sun toista vakanssia, vaikkei vielä yhtäkään niistä ole kiveen kirjoitettu. On oltu huolissaan nykyisistä vakanssien haltioista, vaikkei vielä ole yksikään ilman vakanssiaan jäänyt.

Olemme muuttamassa organisaatiotamme tulevaisuutta varten, emme rakenna sitä vastaamaan tämän päivän tilannetta, vaan pyrimme löytämään keinon selvitä huomisesta parhain mahdollisin keinoin. Eilisestä voimme oppia. Välttää sen virheet ja pyrkiä hyödyntämään sen onnistumiset myös tulevaisuudessa. Ei siis pidä jämähtää tähän päivään, se on huomenna jo historiaa.

 

Valtuustoryhmämme on käsitellyt esitettyä mallia ja haluaa kiinnittää huomiota muutamaan seikkaan.

Ryhmämme on hiukan huolissaan vallan mahdollisesta keskittymisestä ns. harvain haltuun. Esityksessä olevat kaupunginhallituksen jaokset ovat herättäneet huolta vallan keskittymisestä. Sinällänsä henkilöstöasioiden sekä kaupunkisuunnittelun nostamista lähemmäksi strategistajohtoa pidämme hyvänä. Toivoisimme kuitenkin vielä mietittävän onko se mahdollista toteuttaa jollakin muulla tavalla kuin esitetyssä muodossa.

Kaupunkisuunnittelu on asiana sitä kokoluokkaa, että voisi olla vielä paikallaan miettiä olisiko se jaoston sijaan oman lautakunnan arvoinen.

Lisäksi ryhmämme haluaa kiinnittää huomiota siihen, että mikäli haluamme lasten ja nuorten asiat keskittää yhteen palvelualueeseen, niin tulisi siihen myös kaikki lasten ja nuorten palvelut kuulua. Nyt liitteenä olevassa organisaatiouudistuksen yleiskuvauksessa nämä lasten ja nuorten palvelut on jaettu kahden eri lautakunnan alaisuuteen, mitä ei liene voi pitää alkuperäisen tavoitteen mukaisena. Toivomme siis, että tämä asia huomioidaan jatkotyöskentelyn aikana.

Kotka ei ole ainut kunta, joka on organisaatiotaan muuttamassa, osa kunnista on jo sen ehtinyt uudistaa. Malleja on monenlaisia ja osa tehdyistä muutoksista on ollut aika mielenkiintoisia. Tampereella on ilmeisesti ollut toistaiseksi vilkkain mielikuvitus, koska siellä nyt pohditaan pormestarivalintoja. Mikä estäisi meitä käymästä samankaltaista keskustelua poliittisenjohtajuuden lisäämisestä kuin Tampereella.

Ei ole kauaa kun kaupunginhallituksemme puheenjohtaja totesi jossain yhteydessä, että hallituksen puheenjohtajuus työllistää sen verran, ettei tehtävien hoidosta selviä ajan käytöllisesti kunnialla kuin eläkeläinen. Muistaakseni hän, joillei nyt esittänyt niin ainakin pohti hallituksen puheenjohtajan pestiä täyspäiväisenä pestinä. Ryhmämme ei pistäisi ollenkaan pahaksi, mikäli käsittelyssä olevan muutoksen yhteydessä käytäisiin vakava henkinen keskustelu kotkalaisesta pormestarimallista. Kotkalaisessa mallissa kunnanjohtohenkilöksi kaupunginjohtajan sijaan voitaisiin valita neljäksi vuodeksi kerrallaan pormestari, joka myös toimisi hallituksen puheenjohtajana.

Valtuustoryhmämme toivoo jatkotyöskentelyn sujuvan vähintäänkin yhtä avoimessa hengessä kuin mitä valmistelutyö on ollut tähän mennessä ja kannattaa kaupunginhallituksen esitystä.